Onko läheiselläsi epävakaa persoonallisuus?

Vertaisryhmä epävakaiden läheisille
– tietoa, tukea, taitoja


Epävakaa persoonallisuus on toimintakykyä merkittävästi heikentävä häiriö, jonka keskeisiä oireita ovat tunne-elämän epävakaus, vaikeus säädellä käyttäytymistä ja alttius vuorovaikutussuhteiden ongelmiin. Epävakaasta persoonallisuudesta kärsivä kokee kriisitilanteet nopeasti lisääntyvänä tuskaisuutena, joka voi kestää suurimman osan päivästä, ihmissuhteita sävyttää vihamielisyys ja kiintymyssuhteita leimaa turvattomuus. Kyky tunnistaa ja arvioida kielteisiä tunteita ja ajatuksia on epävakaasta persoonallisuudesta kärsivällä puutteellinen. (Käypä hoito, potilasversio).

Omaisyhdistyksen vertaisryhmään hakeutuva henkilö on usein tietoinen psyykkisesti oireilevan läheisensä saamasta persoonallisuushäiriö-diagnoosista ja kaipaa siitä lisää tietoa. Sairastunut on ehkä jopa kehoittanut häntä ottamaan yhteyttä yhdistykseen, että omainenkin saisi tukea. Toisessa ääripäässä ovat omaiset, joiden läheisellä ei ole hoitokontaktia, mutta omainen tietää hänen kärsivän pitkittyneistä ahdistus ja/tai masennusoireista, olevan vuorovaikutuksessa hankala, syyllistävä, elämänvalinnoissaan epäjohdonmukainen tai impulsiivinen, ja omainen on itse kiinnostunut ottamaan selvää, olisiko kyseessä kenties epävakaa persoonallisuus.


”Epävakaan kanssa sanat, käsitteet, asiat usein sekoittuvat. Pitää kunnioittaa sitä.”


Uudenmaan omaisyhdistyksessä on järjestetty epävakaiden läheisten ryhmiä säännöllisesti vuodesta 2011. Vuosittain ryhmiä on 2-3 ja ne ovat kysytyimpien suljettujen omaisryhmien joukossa.

Ryhmän sisältö on rakennettu kolmesta eri osa-alueesta: tieto sairaudesta, vertaistuki sekä oma jaksaminen ja rajat. Tässäkin ryhmässä toteutuu yhdistyksen perusajatus: tarjoamme omaisille tietoa, tukea ja toivoa. Epävakaiden läheiset ovat usein hankkineet jo paljon tietoa sairaudesta, mutta tiedonjano on edelleen suuri. Tunne-elämän epävakaus näkyy usein erityisesti juuri läheisissä ihmissuhteissa ja omaiset ovat suuressa kuormituksessa yrittäessään ymmärtää ja auttaa oireilevaa läheistään, varsinkin silloin kun sairastuneella on itsetuhoista tai aggressiivista käyttäytymistä.

”Olen huomannut, että moni on samassa tilanteessa. En kanna enää niin paljon murheita. Opitut asiat ja ryhmäläiset kannattelevat.”

”Kurssi oli pelastusrengas. Tieto on tuonut rauhan.”

Odotukset ryhmään tullessa ovat usein sairastuneeseen liittyviä. Omainen kaipaa tietoa kuinka voisi vielä yrittää auttaa läheistään, miten riitatilanteita voitaisiin välttää, minkälaista hoitoa on saatavilla ja miten hoidon piiriin pääsee. Omaisen ovat toiveet ovat yleensä vertaistuen saaminen, syyllisyyden tunteen väheneminen ja oman jaksamisen lisääntyminen. Tärkeää on että omaiset omaa kuormitustaan vähentääkseen ja omaa uupumistaan ennaltaehkäistäkseen keskittäisivät huomion välillä pelkästään itseensä, omaan jaksamiseensa ja siihen, mitä itse haluavat juuri nyt.

”Mekin ollaan kaikki erilaisia, mutta silti tulee tunne, ettei ole yksin. Ryhmä on antanut minulle iloisuutta ja toivoa. Olen ymmärtänyt, että olen laiminlyönyt itseäni.”

”Olen oppinut tunnistamaan omia tarpeitani.”


Jokaisella ryhmäkerralla käydään läpi tieto-osuus, jonka pohjalta on mahdollisuus keskustella. Vertaistuki on tärkeässä roolissa ja keskustelulle pyritään varaamaan riittävästi aikaa. Tietoista läsnäoloa opetellaan taitona, joka tukee omaisen omaa hyvinvointia. Pyritään myös siihen, että omainen oppisi tutkimaan omia ajatuksiaan ja tunteitaan, jotta voisi paremmin valita kuinka reagoida erilaisissa tilanteissa sairastuneen kanssa. Tietoisen läsnäolon kautta opetellaan myös asioiden hyväksymistä sellaisena kuin ne ovat ja tästäkin voi olla apua vuorovaikutuksessa sairastuneen kanssa. Samalla omainen opettelee myös hyväksymään omia hankaliakin ajatuksia ja tunteitaan.

"Jos ihminen ei ole vaarallinen itselleen tai muille, voisiko tässä maassa jokainen saada olla sellainen kuin on?"

"Tämä on elämää. Välillä menee lujaa ja välillä hitaasti. Hukkaan ei jouduta."


Lainaukset ovat ryhmäläisten kommentteja ryhmän palautekeskustelussa.

Teksti:
Johanna Puranen, omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

 

Webdesign: Internesia